tiistai 3. syyskuuta 2013

Vielä joku päivä

Opi vihaamaan.
Älä anna kyynelillle lupaa.
Usko että kaikki mitä muut siitä puhuu on totta.
Koska se on.
 
Eilen tein itsestäni täyden ääliön.
Mä kerroin kaiken, 
kaiken siitä miltä musta tuntuu.
 
Se sanoo että on ollu allapäin koska haluun sen pois mun elämästä.
Koska se ei halua päästää irti.
Jollakin tavalla sekin tykkää musta.
 
En mä halua olla jollakin tavalla.
 
Miks mä en pysty suuttumaan.
 
Mä toivon että sä luet näitä ja pystyt vielä jonain päivänä nauramaan itselles.
Nimittäin sä olet säälittävä.
Sä istut silmät turvonneena tietokoneen ääressä ja katot kun se on onlinessa.
Ja odotat jotain mitä ei koskaan tapahdu.
 Nyt on se aika kun mun täytyy oikeasti olla vahva
ja välittämättä siitä että se on surullinen.
 Jos se olisi tosissaan se taistelisi.

Älä anna itselles enää toivoa.
 
 

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

I'm breathing you in even when i want you out

Mä join itteni sellaiseen kuntoon että hävettää.
Ikinä ennen en ole menettänyt muistiani näin täysin.
Olin hallitsematon.

Se lapsuuden tuttu, joka erosi 4vuotisesta suhteesta keväällä, oli mun kanssa.
Humalassa olen hävytön.
Sen lähes selväpäisyyden ansiosta ilta päättyi pubin nurkan takana pussailuun.
ja sitten oksentamiseen.

Se hiljainen poika joka jättää mielipiteensä sanomatta.
Myhäilee vain nurkassa muita fiksumpana.
Siitä kuoriutuu aivan uusi ihminen kun se laittaa sulle koko päivän viestiä.

Välillä tuntuu hyvältä unohtaa Joonas.
Sitten taas ajattelen sitä.
Mitä jos hän olisikin mustasukkainen?
suuttui kun kädet kietoutui toisen kaulaan.
Hiljainen ja vetäytyvä, eikä se halua nähdä.
Se oli siellä sinä iltana.
Ja se häpesi mua.

Huomenna on se päivä kun se lähtee pois.
Ja mä jään tänne odottamaan.
Vaikka en haluaisi.