Hypittiin naurua kuin ala-asteella
ja karattiin ostamaan pitsa ja jäätelöä matikan tunnilla.
Nyt mä jätin kurssin kesken koska on kesä.
Kaikki on niin valmiiksi suunniteltua ja kaavamaista.
Kun ne rikotaan, mä en tiedä mitä tehdä.
Tuntuu kuin mä sortuisin.
Petän itse itseni.
Mulla on mun koko elämä käsissä
mutta mä raottelen mun sormia.
Kaikki valuu hukkaan.
Enkä pysty pitämään itseäni kasassa.
Ja ympärillä elämä on draamaa.
Kaikesta tehdään ongelma.
Jos sä haluat parantaa maailman: herää.
Pelasta itsesi olemalla hiljaa.
ps. kesä ja aurinko saa mut kaipaamaan hänen kainaloon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti