Mä tunnen liikaa tai liian vähän. Koko päivän mä olen odottanut jotain, mutten tiedä mitä. Mulla ei oo paha olo eikä mua pelota, silti en halua sanoa sanaakaan ja kun rupean miettimään asioita kyyneleet kostuttaa mun silmä kulmat. Olisin halunnut nukkua koko päivän. Uneksia viime yöstä.
Viime yönä kahden aikaan mä hiivin omaan sänkyyn. Annoin pahan olon nukuttaa mut. Kolmen jälkeen hän herätti mut, soitti niin monta kertaa etten pystyisi unohtamaan. Kävelin kylmää kujaa pitkin hänen luokse. Hänen huoneeseen. Naapurissa juhlittiin viisikymmentävuotis päivää. Ja hän oli eronnut tyttöystävästään.
Mä olen pelännyt sitä hetkeä, mut se teki siitä helppoa. Se vaan tapahtui enempää ajattelematta, sitä mä halusin. Mä en löydä sanoja kuvailemaan mitään. Oon vielä liian sekaisin. Kaikki tuntu ihan mahdottomalta. Hänen kanssaan mä en mieti tarpeeksi, mä vain olen, mun ei tarvitse olla mitään. mun ei tarvitse esittää. Musta ei tunnu mitenkään erilaiselle. Ei tunnu vanhemmalta tai hienommalta. En mä oikein tiedä mitä mä edes tunnen. Kuitenkin jossain mun sisällä on hyvä olo ja välillä se tunkee pintaan saaden mut hymyilemään ilman syytä.
Kun mä kerroin sille etten oo koskaan ennen ollut kenenkään kanssa, se järkytty. Se ei tiennyt mitä sanoa. En tiedä millainen kuva sillä musta oikeen on.''Et voinu vähän aikasemmin sanoo'' Mua hävetti mutta ei kuitenkaan.''Mä oisin halunnu tietää.. oisin voinu tehä jotain toisin''. Pelko rupes kasvamaan mun mahanpohjassa. Makasin hiljaa ja tuijotin hänen kasvojaan kun hän hiljaa vaipui uneen. Mä tiesin että tää oli loppu. Se antoi mun nukahtaa viereen mutta tuskin enää koskaan soittaisi. Aamu aurinko alkoi paistamaan verhojen raoista ja mun oli pakko lähteä.
''Mikä fiilis'' Sanat jotka kerto mulle et se välittää. Niinkuin se jo sanoi joskus ''emmä tiiä, jotenki kiintyny suhu''. Ehkä se ei leikikkään mun kanssa tai ehkä mä oon taas liian typerä. Vaikka mä olenkin vain sen pieni salaisuus, salaisuus jota ei mainita tai näytetä kellekkään, mä olen tyytyväinen. Tää kelpaa mulle. Ainakaan vielä se ei ole hajottanut mua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti